Olisin kirjuuttanut tämän aikaisemmin mutta jostain syystä en päässyt tänne.?.?
Enemmän taukoja ryhmässä 12 vierasta, ?, tai kyllä näistäkin osa on käynyt viikkolenkeillä joten... 12 osallistujaa ja 2 vetäjää. Peräsimenä TommiS.
Jäähallilta Hankotien ali ja metsään. Vajaa 200m metsässä ja jo oli mennä ryhmät sekaisin Pekan vähemmän taukoja porukan kanssa. Saatiin ryhmät järjestykseen ja Metrotukun takana kun keräsimme porukkaa kasaan uudelleen pyyhälsi Pekan porukka ohitse. Kiersimme ison ympyrän liikekeskuksen alakautta ja juutuimme polkujen risteykseen hetkeksi KimmoK:n ja Saijan ryhmän tullessa risteävältä polulta eteemme. Ohi mennessään Saija kertoi heidän menevän Ampukalliolle joten minä suunnistin ryhmäni kanssa Lehmijärven tien yli ja alakautta Linjapolulle. Juurakkonousu työntäen ylös ja harjun reunan kivikkopolkua kohti kännymastoa. Ja sitten se tuli, nimittäin se loukkaantuminen. Kivikkopolulta ei lähdetty alas linjalle vaan käännyimme hieman keskemmälle harjua ja siinä ennen seuraavaa kivikkopätkää perässäni ollut kuski kaatui ja löi polvensa kiveen. Matka loppui hänen osaltaan siihen. Tommi jäi pitämään seuraa ja tilanteen rauhoittuessa lähti auttamaan nilkuttavaa pyöräilijää lähimmälle paikalle mihin Rautakoura ja Sirkkelimies pääsivät poistieltacomin maasturilla. Minä jatkoin ryhmän kanssa kivikkopolkua kännymaston ohi Hiihtomaan laavua kohti. Laavulle nousevaa tietä tuli ylös Pappi samaan aikaan kun me tulimme polulta tielle. Pienen briiffauksen jälkeen Pappi otti ryhmän haltuun lennosta. Minä suunnistin takaisin Tommia auttamaan. Pienen huhuilun ja muutaman puhelinsoiton jälkeen selvisi että loukkaantunut pyöräilijä oli saatu jo kotikuljetukseen ja Tommi oli matkalla Laavulle. Niinpä takaisin Laavulle. Juuri ennen Laavua Pappi tuli ryhmäni kanssa vastaan ja siirryin siihen Peräsimeksi. Muutaman kaatumisen ja törmäilyn aiheuttamien aitojen eri uskontokuntia vahvasti esiin tuovien voimasanojen ja Papin kommenttien jälkeen, naurava ja hyväntuulinen porukkamme kiersi hiihtomaata Käärmepolun ja jo ajamiemme kivikkopolkujen kautta kännymaston alamäkeen. Sieltä normireittiä Nälköönlammen mäen kautta, harjun päällystän polkuja seuraillen, takaisin Hiihtomaan Laavulle. Laavulla tuli kärvennettyä makkarat ja juotua Rautakouran omin käsin keittämät nokipannukahvit (pikakahvijauheella tuntuu saavan ihmeitä aikaan tuollaisissa olosuhteissa). Tauolla porukkaamme liittyi yksi naiskuski vielä lisää. Jotain yhteistä ja sovittua ryhmässämme koko lenkin ajaneella naiskuskilla näytti olevan tämän uuden jäsenen kanssa. Tauon jälkeen Tommi keulille, minä kuvaajaksi ja Pappi peräsimeksi. Kuvaajan homma on aika rankkaa. Pitää ajaa porukka aina kiinni ja ajaa ohi ja siirtyä taas etumaastoon kuvaamaan. Ja taas sama uudelleen ja uudelleen. Lempolan ja Siuntiontien risteyksessä siirryin taas keulille ja Tommi peräsimeksi. Pappi poistui hakemaan autoaan joka oli jäänyt hiihtomaan lähettyville. Tuon jälkeen heti Metrotukun takana tuntui joidenkin energiat vähenevän nopeasti niinpä nousin Aplicon takaa ylös pyörätielle. Ajelimme rauhassa sitten pyöräteitä pitkin Jäähallille. Hallilla 16.00,30 minun kelloni mukaan, siis puoliminuuttia myöhässä. Joku sanoi ryhmän ajaneen 33km, minulla mittarissa oli yli 40 joka tietenkin johtui siitä kun jouduin loukkaantumisen ja kuvaamisen takia hieman pyörimään harjulla enemmän. Kiitos erittäin Hyväntuuliselle Ryhmälle. Vetäjät vaihtuivat keulilla mutta tahtia ja juttuja se ei tuntunut haittaavan. Kiitokset Tommille ja Papille. Ammattimiesten kanssa hommat hoituu pidemmittä puheitta. Onneksi otimme ne muutamat kuvat. Muilta ryhmiltä niitä ei saatu. Lehtimies tuntui olevan niihin tyytyväinen ja sieltä ne Länskärin sivuilta voi nyt bongata. Ensi vuonna uudelleen.